sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Meitin menestyksekäs legokirppis!

Tuskailin tässä blogissa taannoin legovankeuttamme. Kun vähennysprojekti aloitettiin, tavoitteeksi asetettiin kansallinen piha-ja kirppispäivä. Valmistautumisaikaa oli reilu kuukausi, mutta loppuhetken paniikiksihan se tietenkin meni.

Viikko sitten uumoiltiin, että onko meistä pihakirppiksen järjestäjäksi. Poika ei ollut edistynyt myyntipakettien rakentamisessa. Moneen kertaan mietittiin, että tokkopa kukaan tahtoo legopalikoita kirppikseltä ostaakaan.

Myynti-ilmoitus kuitenkin väsättiin asuinalueemme kirppistapahtuman sivuille ja päätettiin että tarjotaan nyt sitten edes ne setit, joita koottuina on. Esikoinen keksi hienon idean legoukkojen rakentamisesta. Ilmoitustekstmme kuului näin:

Tervetuloa LEGOKIRPPIKSELLE.
Laaja valikoima kaikenlaisia osia  - tule etsimään täydennyksiä omaan lego-projektiisi!
Sekalaisia legoja hintaan: 1 EUR / 100g – kokoa mieleisesi rakennelma tai kerää paloja pussiin – hinta painon mukaan.
Rakenna mieleisesi lego-hahmo hintaan: 0,50 EUR/ kpl.
Myynnissä myös mageita koottuja legoja:
- Tekniikkalegoja (trukki, kaivuri ja traktori) ohjeineen 10 EUR/kpl
- Star Wars alus 10 EUR
- Merirosvosarja punaiset ja siniset merirosvot 10 EUR
- Bioniclet ohjeineen 2 EUR/ kpl
Sateen sattuessa kirppari eteisessämme.

Perjantai-iltana projekti oli pahasti kesken, poika haki laatikoista vielä rakkaimpia säilytettäviä legoja.

 




Ennen puoltayötä oli kuitenkin kaikki myytäväksi tarkoitetut legot roudattu alakerran eteiseen. Isäntä marisi, että tuskin noita kukaan huolii, mutta poika huokaisi tyhjentyneessä huoneessaan, että "äiti, täällä on ihanaa". Päätin että takaisin yläkertaan nuo eivät ainakaan tule.

 

Aamu valkeni ja otimme rennosti. Tapahtuma alkoi klo 10 ja ajattelin, että  ei kai kukaan nyt heti aamusta ole liikkeellä - mutta ajattelin että klo 10 on edes meidän kyltit paikallaan. Pistin pääni ulos ovesta pari minuuttia vaille 10 - ja ensimmäiset asiakkaat (jotka olivat tulleet autolla Espoon puolelta), odottivat jo etupihalla. Sanoivat meidän ilmoitusta niin hyväksi, että se oli pakko tulla katsomaan! Meillä oli tosi hienot kyltit ja myyntipöydät, mutta en saanut minkäänlaista kuvaa meidän setistä, kun porukka napsi laatikoita ja legoja sitä mukaa kun ehdin kantaa niitä ulos. Melkein kaikki valmiiksi kootut legot ja printterilaatikoihin kerätyt irtolegot myytiin ensimmäisen tunnin aikana.

Koko päivän meidän terassilla kyykki erinäinen määrä pikkupoikia rakentamassa ukkoja ja valkkaamassa pussiin mieleisiään paloja. Istuttiin terassilla, juteltiin naapureiden kanssa ja käytiin lounaalla vastapäisen naapurin "Mat med oss"-katukahvilassa: söin lounaaksi suussasulavaa lohi-kananmunaleipää, killeri-valkosuklaamuffinssia ja raparperiminttumehua. Isäntä söi samassa kuppilassa lounaaksi sushilautasen.

Legoshop ihan tapahtuman lopussa - kun kaikki oli jo oikeastaan myyty...

Meidän asuinalueemme tapahtuma (Kirkkonummen lähiössä) oli saanut todella ihmiset liikkeelle kauempaakin. Porukkaa oli pitkin Kirkkonummea, kilometrien päästä ja eräs vanhempi pariskunta oli ajanut meidän kylille Kaarinasta saakka...!


Ehdin vasta juuri ennen tapahtuman loppua lähteä kiertelemään ja katselemaan muita kirppistapahtumia.  Näin monessa paikassa vielä aika täysiä pöytiä klo 14 maissa iltapäivällä. Tarjolla oli myös legoja, sellaisiakin, jotka menivät meillä kuin kuumille kiville, mutta eivät ehkä sitten oikein tulleet esille käytettyjen lastenvaatteiden ja sekalaisten kodintavaroiden keskellä. Tai sitten hinta ei ollut kohdallaan. Meille aika moni kommentoi, että olisimme voineet pyytää enemmänkin  - mutta meillä ei ollutkaan tavoitteena pistää sinänsä rahaksi vaan päästä eroon liiasta tavarasta. Esikoinen oli enemmän kuin tyytyväinen pottiinsa, joka on kuitenkin kolmenumeroinen luku! Kaikki voittivat.

Eli vinkkinä kaikille, tällainen teema toimii kyllä ihan tosi hyvin kirppismyynnissä - se herättää huomiota ja saa  asiasta innostuneen porukan liikkeelle vähän kauempaakin. 






3 kommenttia:

  1. Tosi hyvä mainos, tosiaan! Ja mahtava idea.

    VastaaPoista
  2. Aivan älyttömän hyvä. Ja ennenkaikkea, että poika oli itse mukana projektissa. Silloin huomasi itsekin tavaran arvon ja kierrätyksen "ilon".
    Tästä pitäneen ottaa Oulussa oppia.

    VastaaPoista
  3. Joo, meillä oli eteisessä kassillisen verran kierrätykseen meneviä lastenvaatteita ja astioita mutta päätettiin että ei laiteta niitä tuohon sotkemaan. Se oli varmaan ihan hyvä veto niin pysyi huomio siinä pääasiassa:)

    VastaaPoista