maanantai 1. heinäkuuta 2013

Antakaa mökillemme roinarauha - tuokaa vain itsenne!

Oltiin juhannusviikko mökillä ja haavatarpeita lipastosta kaivaessa käteen osui tämä kätevä lohen loimuteline. Vanhemmat ovat saaneet sen tuliaiseksi mökille 17 vuotta sitten ja se valmistui suoraan mökkituliaisten kortistoon, kaapin perukoille.


Mökkituliaiset on vaikeita. Moni tahtoisi tuoda tullessaan jotain tarpeellista mutta hyvä tuliainen vaatii isäntäperheen tuntemista perinpohjin. Tuokin loimuteline olisi voinut olla ihan mieluisa tuliainen kalastusfanaattiselle isälleni - harmi vaan että vanhempieni tapoihin ei koskaan kuulunut loimutus, ei vaikka myös savustuspöntössä oli loimutusteline. Meidän perheesssä kalat savustettiin tai paistettiin, piste.

Pahempiakin tuliaisia on mökillä nähty. On ollut niitä kannuja, jotka eivät mahdu mihinkään astiakaappiin. On ollut hyllyt väärällään nättejä pareja keraamisia mukeja, viinilaseja jne. - ihan kiva idea sekin periaatteessa, mutta kun kaksi ihmistä on mökillä kahdestaan niin kahvit ryystetään niistä vanhoista perinteisistä emalimukeista, ei yhteensopivista tuliaismukeista. Tuliaiseksi saadun saunahunajan totesin omissa nahoissani mökkioloihin sopimattomaksi sinä iltana kun vilvottelin saunankuistilla mehiläisparvi seuranani.

Mökin pitäisi olla meistä jokaiselle se omaan makuun sisustettu soppi, jossa saa olla omassa rauhassaan. Jos nyt ihan ilkeämieliseksi ruvetaan niin mikä oikeus muilla edes on alkaa siustaa sitä rauhan tyyssijaa koriste-esineillä ja tavaroilla? Vanhempieni mökkinaapuri kantoi joka vuosi tätimäisen kukan terassiamme komistamaan ja kävi pitkin kesää huomauttamassa, jos sitä oli muka hoidettu väärin tai kasteltu liian harvoin. Kun kuopukseni viime kesänä teloitti kukkasen komealla jalkapallopotkullaan, ymmärsin äitini helpotuksen määrästä myös sen ahdistuksen, mitä tämä terassille väkisin kannettu kukanrumilus oli tuonut tullessaan. Siis varmasti ihan nätti kukka monen mielestä, mutta ei meidän perheen makuun. Tänä vuonna äitini käytti meitä häikäilemättä hyväkseen ja ilmoitti että mökkimme on käynyt läpi sukupolvenvaihdoksen ja uusien asukkaiden harrastuksiin eivät kuulu ruukkukukat. Mökkinaapuri kävi kuitenkin närkästyksissään tekemässä tupatarkastuksen ja totesi että helatorstain raivausurakkamme jäljltä mökki oli tuskin tunnistettavissa samaksi paikaksi kuin ennen. Hyvä niin!

Joskus tuliaiset osuvat kuitenkin ihan nappiin. Ystäväni tuli viime kesänä miehensä kanssa mökkivisiitille ja hakivat tuliaiset supermarketista: mausteita, keksejä, kuivattua ruisleipää (nam)... ja vessapaperia. Paras mökkituliainen ikinä!!!