Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi muutosta ja koti tuntuu edelleen ihanalta ja niin mieleiseltä. Hyvä aikaa vähän fiilistellä...
Kerrostalokuume oli iskenyt jo vuosia sitten, ja varsinkin keväisin pitkän lumityösesongin jälkeen kiertelin lähiöissä katselemassa kerrostaloasuntoja. Viime vuoden maaliskuussa olin taas keväisellä kierroksellani Espoon kerrostalolähiöissä. Olin käynyt katsomassa jo kahta asuntoa ja kuume kasvoi kasvamistaan. Iltapäivä oli venynyt jo pitkäksi ja satoi räntää kun tulin parkkipaikalle. Tuuli oli paiskannut kiinteistövälittäjän kyltit pitkin pihaa. Kun välittäjä avasi oven, huomasin olevani toivottu vieras - olin ainoa kävijä sen päivän näytöllä. Putkiremonttiin valmistautuva kolmio 70-luvun kerrostalossa ei ehkä ole välittäjän lempparikohde mutta Kotitonttu huokaisi syvään jo eteisessä "tää on i-ha-na".
Mutta se kämppä: kaikki kohdallaan! Isot makuuhuoneet, iso olohuone, pieni kylppäri, tilava vaatehuone. Makuuhuoneet pohjoista kohti poissa kesän paahteelta; olohuone, parveke ja uusittu keittiö etelää ja merta kohti. Rakennus törötti kallion päällä ja viidennen kerroksen asunto oli juuri puunlatvojen korkeudessa. Haikein mielin hyvästelin kiiteistövälittäjän ja pahoittelin aiheuttamaani vaivaa - eihän meillä ollut oikeasti asunnonvaihto mielessä.
Kuukautta myöhemmin alkoi tapahtua ja silloinen asunto, rivitaloneliö Espoon naapuruskunnassa, lähti pikavauhtia myyntiin. Vanhan kämpän myyntiaika oli neljä vuorokautta (sunnuntaista keskiviikkoon) ja sitten piti äkkiä löytää kattoa pään päälle. En meinannut todeksi uskoa, kun näin lemppariasuntoni vielä netissä myytävänä. Ylimääräinen näyttö, tarjous ja siihen vastauksen saaminen menivät sutkajaksti, jo lauantai-iltana tiesin olevani ihanaisen kerrostaloasunnon onnellinen omistaja.
Jostain syystä kaikki eivät ymmärrä tätä asunto-onneani, olen tainnut vuoden aikana saada jokusen säälivänkin katseen lähiöön muuttoni vuoksi. Mutta kuulkaa ihmiset näitä juttuja jotka mielestäni ovat ehdottomasti paremmin uudessa kodissani ja erityisen sopivia nykyiseen elämäntilanteeseeni:).
Uusi koti on huomattavasti pienempi ja yhdessä tasossa, joten
...tavaraa ei voi olla paljon, sopii mulle:)
...ei ole käytäviä tai portaita eikä siis niiden tuomia hukkaneliöitäkään.
...kaikki on ihan siinä äärellä. Jos ennen lastasin illalla tavaroita koriin alakerrassa viedäkseni ne sitten nukkumaanmennessä yläkertaan ja paikoilleen, nyt tuollaista rutiinia ei tarvita - tavarat saa laitettua paikalleen hyvin pienellä vaivalla.
...siivous sujuu käsittämättömän nopsasti.
Ja koska se on aito 70-luvun betonikerrostalo lähiössä niin...
...yhteiset tilat esim. kuivaushuone helpottaa arkea ihan älyttömästi - rivitalossa kuivattiin pyykkiä huoneissa. Kylmäkellarikin meillä on, sinne saa kaikki kesän mehut ja hillot.
...kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Bussipysäkki on ihan vieressä ja kyytejä tulee niin tiheään ettei tarvitse katsoa aikataulua - edes viikonloppuisin. Tämä on huikea ero aikaisempaan asuinpaikkaan, jossa piti lähteä autolla joka paikkaan. Nyt myös esikoinen on oppinut nopsasti itsenäistymään ja liikkumaan julkisilla yksin.
...ei tarvitse huolehtia piha- eikä lumitöistä
...asunnon hinta oli putkiremontin lähestyessä vähintään kohtuullinen ja ylläpitokulut pienenivät myös - ennen pelkät lattialämmitykset (eteinen, keittiö, 2 vessaa, kylpyhuone ja sauna) söivät sähkökuluina aikamoisen siivun. Ja niin, pienemmät velat tarkoittaa vähemmän ressiä.
...mökin omistajalle sopii että oven voi vain kesäloman alussa sulkea ja jättää asunnon oman onnensa nojaan vaikka kuukaudeksi - rivitaloa ja erityisesti pihaa piti aina kesken loman käydä mökiltä huoltamassa.
Ja tämä asunto erityisesti koska
...mä en tykkää moderneista epäsymmetrisistä kerrostalotaideteoksista, mun silmää hivelee 70-luvun yksinkertainen suunnittelu. Varmaan mulla on vähän halpa makukin:D.
... se on aluella, jossa on ennenkin asuttu - raitilla tulee vastaan tuttuja vuosien takaa.
...edelliset omistajat ovat huomanneet jättää paikalleen keittiön ja olohuoneen väliset lasiovet, ne on mun lempparit!
...lähiömme on luonnonkauniilla alueella meren rannassa, parinsadan metrin päässä kallioilta on huikeat näkymät merelle.
... ne näkymät... asumme kirjaimellisesti puidenlatvojen tasalla ja lapset jaksavat vahdata elämää männynlatvoissa, siellä tapahtuu aina jotain oravabusineksiä ja harakkabusineksiä:D. Sillä välin kun äiti vahtaa sitä pilkottavaa merta keittiön ikkunasta <3
Ja elämä on niin paljon helpompaa kun on helpommin hallittava asunto:).